Uusintayritys

Hei, olen hengissä!

Blogini minimaalinen lukijakunta ehkä havaitsi (tai sitten ei...), että katosin linjoilta noin vuosi sitten. Mitään kovin erikoista ei tapahtunut, elämä vain työllisti enemmän kuin ennen eikä työn ja lapsenhoidon lomassa oikein tuntunut jäävän aikaa blogikirjoitteluille. Myös itsekritiikki  ja -sensuuri iskivät: en oikein tunnistanut itseäni mistään tietystä blogigenrestä (äitiys, sisustus, käsityöt, ruoka...) ja omat räpellykset vähän joka rintamalla tuntuivat kaikinpuolin liian vähäpätöisiltä julkaistavaksi.

No onko jokin sitten ratkaisevasti muuttunut vuodessa? Eipä juuri. :) Olen kuitenkin kaivannut blogaamista koko hiljaiselon ajan ja ystävän esimerkin kannustama päätin antaa Wa-na-biille uuden mahdollisuuden. Onhan koko tämä vuosi 2012 ollut tavallaan uusintakierrosta - heinäkuun lopulla, tasan kaksi vuotta ja yksi päivä esikoisen syntymän jälkeen, kävin Kätilöopistolla pungertamassa pojalle pikkusiskon.

Äitiys"lomalla" siis jälleen, tällä kertaa ilman harhoja lomailusta.

Peppuneroutta

Jee me kestoillaan taas! Yritin viime kesänä vastasyntyneen kanssa, mutta voimat eivät jotenkin riittäneet 2009 äitiyspakkauksen ImseVimsejen kanssa säätämiseen ja muutenkin koko homma tuntui kovin vaikealta. Olin itselleni armollinen ja siirryin kertakäyttövaippoihin, mutta lupasin yrittää myöhemmin uudelleen.

Tunsinkin itseni heti piirun verran paremmaksi äidiksi ja ihmiseksi, kun posti kantoi pari päivää sitten kotiin paketillisen bumGenius 4.0 -kestovaippoja (Chelsea Perryn Tiny Socialite Collection).

Olin kuullut bumGeniuksista kehuja, ja ne vaikuttivat sopivilta lyhyeen mutta ehdottomaan vaatimuslistaani: tarrakiinnitys, mahdollisimman helppo systeemi (= AIO-vaippa) ja käy koko lopun vaippaiän. Yritin olla muka fiksu ja säästäväinen, ja etsiä netistä halvimman vaihtoehdon. Jenkkiläinen Thanks Mama -verkkokauppa tarjosikin kätevästi tuota viiden kappaleen pakettia tarjoushintaan ($76,99 + postikulut). "Jumankekka kun on halpaa verrattuna Suomeen", ajattelin, ja laitoin tilauksen tulemaan... Jonkin ajan päästä tipahtikin postiluukusta saapumisilmoitus. Ja kehotus noutaa paketti tullista - OLIN UNOHTANUT PERHANAN ALVIT JA TULLIMAKSUN EU:n ulkopuolelta tilatessa. Fail. En tainnut säästää juuri penniäkään, mutta pääasia että sain vaipat kuitenkin kotiin.

BumGeniukset ovat parin päivän käytössä vakuuttaneet laadullaan. Imuteho on tosi hyvä ja vaipat pysyvät myös hyvin pintakuivina. Tarrat ovat napakat ja muutenkin koko paketti on tuntunut istuvan pojalle hyvin.

Mutta kun meikäläisen tekemisistä on kyse, niin ainahan joku pitää olla vialla. Tällä kerta ikävä yllätys oli vaippojen oletettua pienempi koko. BumGenius 4.0 -vaippoja mainostetaan yhden koon vaippoina, joiden pitäisi sopia 3,5 kilosta ylöspäin aina 16 kiloon asti. Vaipan etuosassa on nepparisysteemi, jolla kokoa voi säätää (S, M ja L). Oletin, että meidän 7.5 kk ja yli 9 kg painava poika käyttäisi nyt kokoa M, mutta ikävä kyllä käytöön tuli heti se suurin mahdollinen säätö.

Täyskestoilijaksi musta ei ainakaan vielä ole. Kertsit on pikkumiehen pöksyissä kotoa poistuttaessa ja yöaikaan. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen kotosalla kestoiluun ja yritän etsiskellä vielä parempia vaihtoja muilta vaippavalmistajilta (omiin pikku kätösiin en tässä asiassa luota, parempi jättää tämmöset ompeluhommat niille jotka osaa).

Pipo jättiläiskeijulle

Kuva: The Etsy Blog

Tuollainen siitä piti tulla. Pojalle pipo. Ajattelin ettei valkoisena olisi kuitenkaan liian tyttömäinen, vaan kivasti söpö. Koskahan opin edes alkeellisesti arvioimaan, kuinka paljon silmukoita kannattaa luoda, jos lanka on jotain muuta kuin alkuperäisessä ohjeessa? Jossain vaiheessa tajusin, että valtavaan hiippaan mahtuisi varmaan norsunkin pää. FAIL! Koska olen laiska, en viitsinyt purkaa ja aloittaa alusta, vaan kehittelin epäonnistuneesta tekeleestä itselleni kaulaliinahuppuhybridin. Näin:

Pahoin pelkään, että tästäkin tekeleestä tulee vain turhaa kaappien täytettä... Toisaalta, jos hupunkin vetäisi oikein syvälle pähän, niin ehkä nuo valtaisat silmäpussit eivät niin säikäyttäisi.

Edit: Jos joku nyt kuitenkin innostui, niin huppuosan ohje siis Etsyssä, kaulaliinaosat neulottu 34s (2o 2n) oman maun mittaisiksi ja  ommeltu hupun etureunaan molemmille puolille. Hapsuja päihin ja tupsu huppuun myös oman maun mukaan, vinkkejä esim. Käspaikasta. Lanka Novita Softy, puikot 3,5.

Hiutaleita

Keittiön ikkuna sai silkkipaperilumihiutaleen koristeekseen. Ihanaa, eikö? Internetin ihmemaasta sain vinkkejä, että hiutaleet kannattaa kiinnittää ikkunaan maidolla, niin tulee siisti ja nätti eikä läpi kuulla jälkiä kuten sinitarralla laittaessa. Jotain taisin kuitenkin tehdä väärin, kun ei taaskaan mennyt ihan niinkun Strömsössä :D

Lähempää tarkastelua koriste ei siis oikein kestä. Toisaalta, kun kattoo tuota kokonaisuutta johon kuuluu myös karsea roikkuva verho sekä muovikynttelikkö, niin taitaa repeillyt lumihiutale ja likainen ikkunalasi sopia kuin nenä päähän. Huonosti näyttää olevan myös tuon tämän vuoden joulukarahkan laita: lehtikuusen oksat ovat näköjään turhan hentoisia kannattelemaan edes tuota määrää palloja ja valoja, ja kaikki oksat roikkuvat nyt säälittävästi kohti lattiaa. Näkyä ei pelasta edes jouluinen anopin perintöliina. FAIL.

Edit: Ja kuinka sopivasti sattuikaan, Paperiliitin näyttää, kuinka jouluikkuna tehdään kivan näköiseksi!