That magical moment when both kids are sleeping like a baby...
...ja mitä ihmettä mä teen? Vapaa-aikaa keskellä päivää, mitä se sellainen on?
perjantai 21. joulukuuta 2012
torstai 20. joulukuuta 2012
Lundian pop-up ja suunnittelupalvelu
Hahaa, päivän Hesaria selatessa sattui silmiin varsin sopiva mainos:
Ilmaista sisustussuunnittelupalvelua, kuin tilauksesta! Meillä on viime talvena ostettu Lundian kirjahylly, joka ei nykykokoonpanossa tule sopimaan tulevaan olkkariin. Pitää siis joka tapauksessa ostaa lisäosia ja päivittää hyllyn ilmettä. Lundia on muutenkin miellyttänyt silmää entistä enemmän viimeaikoina ja ainakin yksi pakkohankinta, uusi tv-taso, voisi hyvinkin olla samaa sarjaa.
Kävin tytön kanssa pyörähtämässä tuolla Bulevardin pop-up-liikkeessä ja pitää seuraavaksi lähetellä suunnittelupalveluun pohjapiirrustusta, omia ideoita, nykyisten huonekalujen mittoja ja toiveita. Palvelu on kuulemma melko uutta heillä, eikä tätä ennen juuri mainostettu. Vaikka taka-ajatuksena tietenkin on myynnin lisääminen, ei suunnitteluavun käyttäminen kuitenkaan velvoita ostamiseen. Tykkään!
Ilmaista sisustussuunnittelupalvelua, kuin tilauksesta! Meillä on viime talvena ostettu Lundian kirjahylly, joka ei nykykokoonpanossa tule sopimaan tulevaan olkkariin. Pitää siis joka tapauksessa ostaa lisäosia ja päivittää hyllyn ilmettä. Lundia on muutenkin miellyttänyt silmää entistä enemmän viimeaikoina ja ainakin yksi pakkohankinta, uusi tv-taso, voisi hyvinkin olla samaa sarjaa.
Kävin tytön kanssa pyörähtämässä tuolla Bulevardin pop-up-liikkeessä ja pitää seuraavaksi lähetellä suunnittelupalveluun pohjapiirrustusta, omia ideoita, nykyisten huonekalujen mittoja ja toiveita. Palvelu on kuulemma melko uutta heillä, eikä tätä ennen juuri mainostettu. Vaikka taka-ajatuksena tietenkin on myynnin lisääminen, ei suunnitteluavun käyttäminen kuitenkaan velvoita ostamiseen. Tykkään!
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Raksalla
Joskus kaukana menneisyydessä pohdittiin, pitäisikö ostaa vaiko eikö. Nyt muuttoon on aikaa muutama kuukausi, ja tänään pääsimme ensimmäistä kertaa käymään tulevassa kodissamme. Varsin sympaattinen oli se raksamies, joka kaivoi vaihtovaatteet tulevan lastenhuoneemme vaatekaapista ja vähän nolona vaihtoi housuja samalla pahoitellen, ettei ollut ehtinyt vielä lopetella työpäiväänsä.
Kaikki oli periaatteessa niin kuin pitikin, mutta jotenkin asunto tuntui ahtaammalta kuin nykyinen kämppämme, vaikka neliöitä pitäisi olla saman verran. Jopa pikkaisen enemmänkin. Olisiko se seinä keittiön ja olohuoneen välistä pitänyt sittenkin jättää rakentamatta? Nyt se kuitenkin on siinä ja sen kanssa on elettävä. Palapelin pyörittely on jo alkanut: Mihin sohva, entä keittiön pöytä ja kirjahyllyt? Pitäisikö turvautua ammattilaisen apuun? Ja jos, niin kenen ja mitä se maksaa? Myös vinkkejä helppokäyttöisistä sisustussuunnitteluohjelmistoista otetaan vastaan.
Kaikki oli periaatteessa niin kuin pitikin, mutta jotenkin asunto tuntui ahtaammalta kuin nykyinen kämppämme, vaikka neliöitä pitäisi olla saman verran. Jopa pikkaisen enemmänkin. Olisiko se seinä keittiön ja olohuoneen välistä pitänyt sittenkin jättää rakentamatta? Nyt se kuitenkin on siinä ja sen kanssa on elettävä. Palapelin pyörittely on jo alkanut: Mihin sohva, entä keittiön pöytä ja kirjahyllyt? Pitäisikö turvautua ammattilaisen apuun? Ja jos, niin kenen ja mitä se maksaa? Myös vinkkejä helppokäyttöisistä sisustussuunnitteluohjelmistoista otetaan vastaan.
![]() |
| Keittiö |
![]() |
| Olohuone eteisestä päin kuvattuna |
![]() |
| Kylppäri ja eteisen kaappeja |
![]() |
| Makuuhuone (todnäk lasten) ja raksamiehen popot |
![]() |
| Makuuhuone |
![]() |
| Makkarin kaapit, taustalla näkyy keittiö |
tiistai 18. joulukuuta 2012
Joulun toivelahjat
Sattuneesta syystä en ole heinäkuun lopun jälkeen juuri nukkunut muuten kuin parin tunnin pätkissä. Ehkä se alkaa hieman näkyäkin. Huomasin tänään seisovani vauvan ja kolmen haisevan roskapussin kanssa kerrostalomme rappukäytävässä ilman laukkua - ja sen myötä myös avaimia ja rahapussia. Onneksi olimme täysissä ulkotamineissa lähdössä hakemaan isoveljeä päivähoidosta, kännykkä sentään löytyi takin taskusta ja hissistä yhytetty ystävällinen naapuri päästi roskahuoneeseen. Nou hätä, mies tuli töistä ja pelasti. Mutta:
****
Rakas Joulupukki,
Minulla on tänä vuonna vain yksi toive
UNTA PERKELE!
Omasta mielestäni olen ollut aika kiltti koko vuoden.
Joulurauhaa,
H
****
****
Rakas Joulupukki,
Minulla on tänä vuonna vain yksi toive
UNTA PERKELE!
Omasta mielestäni olen ollut aika kiltti koko vuoden.
Joulurauhaa,
H
****
Uusintayritys
Hei, olen hengissä!
Blogini minimaalinen lukijakunta ehkä havaitsi (tai sitten ei...), että katosin linjoilta noin vuosi sitten. Mitään kovin erikoista ei tapahtunut, elämä vain työllisti enemmän kuin ennen eikä työn ja lapsenhoidon lomassa oikein tuntunut jäävän aikaa blogikirjoitteluille. Myös itsekritiikki ja -sensuuri iskivät: en oikein tunnistanut itseäni mistään tietystä blogigenrestä (äitiys, sisustus, käsityöt, ruoka...) ja omat räpellykset vähän joka rintamalla tuntuivat kaikinpuolin liian vähäpätöisiltä julkaistavaksi.
No onko jokin sitten ratkaisevasti muuttunut vuodessa? Eipä juuri. :) Olen kuitenkin kaivannut blogaamista koko hiljaiselon ajan ja ystävän esimerkin kannustama päätin antaa Wa-na-biille uuden mahdollisuuden. Onhan koko tämä vuosi 2012 ollut tavallaan uusintakierrosta - heinäkuun lopulla, tasan kaksi vuotta ja yksi päivä esikoisen syntymän jälkeen, kävin Kätilöopistolla pungertamassa pojalle pikkusiskon.
Äitiys"lomalla" siis jälleen, tällä kertaa ilman harhoja lomailusta.
Blogini minimaalinen lukijakunta ehkä havaitsi (tai sitten ei...), että katosin linjoilta noin vuosi sitten. Mitään kovin erikoista ei tapahtunut, elämä vain työllisti enemmän kuin ennen eikä työn ja lapsenhoidon lomassa oikein tuntunut jäävän aikaa blogikirjoitteluille. Myös itsekritiikki ja -sensuuri iskivät: en oikein tunnistanut itseäni mistään tietystä blogigenrestä (äitiys, sisustus, käsityöt, ruoka...) ja omat räpellykset vähän joka rintamalla tuntuivat kaikinpuolin liian vähäpätöisiltä julkaistavaksi.
No onko jokin sitten ratkaisevasti muuttunut vuodessa? Eipä juuri. :) Olen kuitenkin kaivannut blogaamista koko hiljaiselon ajan ja ystävän esimerkin kannustama päätin antaa Wa-na-biille uuden mahdollisuuden. Onhan koko tämä vuosi 2012 ollut tavallaan uusintakierrosta - heinäkuun lopulla, tasan kaksi vuotta ja yksi päivä esikoisen syntymän jälkeen, kävin Kätilöopistolla pungertamassa pojalle pikkusiskon.
Äitiys"lomalla" siis jälleen, tällä kertaa ilman harhoja lomailusta.
torstai 20. lokakuuta 2011
Ravintolapäivää odotellessa
Varasin pöydän. Ilja ja Ella, aikuisystävällinen vauvaravintola tarjoilee brunssia ravintolapäivänä 19.11.2011 Arabianrannassa.
Lupailtu menu kuulostaa herkulliselta:
Ravintolapäivän molemmat brunssikattaukset on jo varattu loppuun.
![]() |
| Kuva: Ilja ja Ella |
Lupailtu menu kuulostaa herkulliselta:
- Linssipyörykät kahdella kastikkeella
- Yrteillä maustetut uunijuurekset
- Tuoreet sämpylät, merisuolakiteillä maustettu voi, vihanneksia
- Luomukananmunat
- Hedelmälajitelma
- Turkkilainen jugurtti, kotitekoinen mysli, kotimaiset marjat
- Omenatuoremehu
- Kahvi, tee
Ravintolapäivän molemmat brunssikattaukset on jo varattu loppuun.
maanantai 26. syyskuuta 2011
Spede
Lapseni 1 v 2 kk ei juuri puhu (paitsi siansaksaa), mutta kyllä hän Speden lehtikuvista tunnistaa.
PS. Mut ei se puhumattomuus mitään haittaa, Spedekin puhui vasta kolmevuotiaana...
![]() |
| "Missä on Spede?" |
PS. Mut ei se puhumattomuus mitään haittaa, Spedekin puhui vasta kolmevuotiaana...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









